Elikkäs lahjuspöksyt lahjoitettu Elsalle. Elsa itse - voih - hän oli aivan hurmaava. Toisella oli ISO kaksari ja muutenkin sellaiset vauvanilmeet, että eipäs taas omat olotilat helpottaneet. Ja Elsalla oli myös kaksi isosiskoa, jotka aika tarkasti vahtivat minun ja Elsan sylittely/jutteluhetkeä. Aika suloisia siskoja. Nuoremman isosiskon kanssa ollaan aina tultu hirmu hyvin juttuun ja nytkin vaihdeltiin pari nenäkkyä ( = suukko nenillä). Jos joku tietää mitä tarkoittaa indigo-lapsi, niin tuo nuorempi isosisko on ihan varmasti senmoinen. Aivan hurmaava ja voimakas ja kaikkea muutakin ihmeellistä. Sellainen valloittava ja otteeseensa nappaava tapaus. Eli Hannele, melkoisen ihanainen lauma se sinunkin päiviäsi ilahduttaa. Ja edelleen Hannele, jos tätä nyt lueskelet, niin se osoite...? Me ihan oikeasti joku tylsä päivä otetaan ja tungetaan teidän nurkkiin viihtymään. (ja siis edelleen sillä varuajalla tämä onnistuu hienosti myös toistapäin). Tässä kuvanen Elsan pöksyistä.

Tänään sain myöskin taas yhdet tärinäpörinöittäjä pöksyset valmiiksi odottelemaan tuomiotaan. Heidän kokonsa on L ja tuleva toivottavasti-käyttäjä on aivan hillitön kaivurifriikki. Mikäli lenkillä näkyy kaivinkone, niin äiskä saa kuulemma helpostikin vartin tauon kävelyyn.

Sateenkaarihahtuvatkiekot huutelevat tuossa yhden hyllyn kulmalla ja odottelevat, että yksi perhe toipuisi matkapahoinvoinnin aiheuttamasta iloisesta lisäduunista kunnolla. Siis nuo oikeasti huutelee tuolta. Tiedän että niistä riittäisi huutispöksylöihinkin, mutta kun ovat alkamassa niin kauniisti punaisella raidalla, niin en nyt korkkaa ennenkä olen ne tilauspöksylit toteuttanut ensin. Täytyy siis kehitellä jotain muuta tässä odotellessa. Cauheen vaiceeta on joo.