Ja itseasiassa omani ei edes sulkeutunut loppujen lopuksi. Ja posliinisen aukaisi Yrittäjä - oma rakas putkimieheni.

Tilauspöksyjä valmistui kahteen eri osoitteeseen odottelemaan hyväksyntäänsä. Ekana S-kokoiset noin kuukauden päästä syntyvälle pikkuiselle:

Ja sitten M-kokoiset, joissa (ainakin periaatteessa yrityksenä) komeilee perheen bullmastiffi lapsonen.

Tämän päivän ohjelmistosta sen verran, että tarkoituksena olisi avata sunnuntaina sulkeutunut autotallin ovi ja kurkistaa onko vadelman ja karviaismarjan taimet kuolleet. Vitsit että sitä on niin ihana olla ihminen, joka ei ikuna saa yhden yhtä projektiaan saatettua kertarysäyksellä loppuun asti. Eihän siihen noiden penkin tekemiseen mennytkään kuin 2 vuorokautta ja kolme litraa hikeä. Ja taimet tosiaan ostettiin jo hienosti odottelemaan istuttamista valmiiseen penkkiin. Siihen sitten tyssäsi. Loppusuoralle niin sanoakseni. Mutta kun. Siinä tuli just ennen istutusta Hellämielisen pyörällä-autotallista-puolenmetrin-kynnykseltä-tippumis-äksidentti. Ja sitten kaikki alkoikin sairastaa muita juttuja.