Esittelen ensteks kahdet M-kokoiset tilauspöksyttimet samaan perheeseen. Annettiin muistaakseni (=toivottavasti...) aika vapaat kädet ja hiukka nyt jännittää. Tein toisista herkkikset ja toisista tomeran tsödet. Nämä on menossa sille pienelle jouluaattona syntyneelle tyttöselle, josta on kasvanut jo aika iso. Minusta tuntuu ihan pöhkölle ajatella, että se pienen pieni tyttönen sylissäni, jota kävin sairaalassa parin päivän ikäisenä tervehtimässä, ei hukkuisi näihin. Hän oli niiiiiiin pikkuinen. =)

**************************

Aurinko toimi! Siis aivan loistokeli meillä. Lähdettiin isolla satsilla kelkalla ja reellä kohti hiekkakuoppia. Matka oli huisin jännä, mutta silti MiNäää sanoi vain kerran (alkumetreillä) "Apua." Hänkin tykästyi. Hiekkakuopilla olisi saanut käydä ajamassa itse kelkallakin, jos olisi huolinut kypärän päähän. Mutta ilmeisesti nuoremmat rinsessat ei käytä kypärää. Ainakaan MiNäään päähän sitä ei saanut laittaa vaikka kuinka kaikki yritti maanitella. MiNäää tyytyi siis vain rekikyytiin.

Minulle Yrittäjä kyhäsi ensitöikseen penkin ja oli niin hyvä penkii, että viihdyin siinä koko kolmituntisen, joka reissussa vietettiin. Aurinko sojotti suoraan naamaan, mutta tuskin tämän naaman väri silti mihinkään muuttui. Sillä ei ole tapana.

Muksut ajeli (isommat) keskenään siinä tasaisella kuopan pohjalla ja niillä oli mitä ilmeisemmin hauskaa. Vanhempi Rinsessani ja Kummityttösemme varsinkin aiheutti hauskuutta myös meille muillekin. Kikatettiin ja hihitettiin kun katseltiin tyttöenergistä menoa. Toinen ajoi ja toinen istui kyydissä. Se joka ajoi, kaasutti aina juuri ja juuri sen verran, että kelkka vähän liikahti. Sitten se joka ajoi, ja se joka istui kyydissä kirkui hirmuisesti. Tuota sitten toistivat siihen asti, että vaihtoivat kuskia. Heille annettu nopeusrajoitus 30km/h ei ylittynyt. Hienoa tytöt!

Paisteltiin makkarat, kun notski oli kunnolla hiilloksilla ja muksut laski upeissa mäissä pyllymäkeä (pulkalla tuli vähän liiankin hurjat vauhdit).  MiNää yritti jopa puskakakkaa, mutta sai aikaiseksi vain hienoja pieruja ja makeaa kätkätystä (meidän perhe tykkää pieruhuumorista).  Eli kaikkea kivaa touhuttiin.

Nyt on olo aika vetämätön ja painelenkin pikkuväkeni kanssa nukkumaan. Vanhempi Rinsessani meni jo edeltä hoitamaan äidin duunia (lukemaan iltasatua). Minä astelen sitten vain valmiiseen pöytään. Tarkoitus olisi pienten tujahdettua samontein (*kop kop kop*) pysyä hereillä ainakin yhden Frasierin verran.