Ja niin kauhea, etten ehdi nykyisin edes netissä istumaan aikaa. Tästä olen itse kaikkein järkyttynein. Kiireen keskellä sain onneksi taas jotain valmiiksikin - tärinäehdotelmia taas ja nyt kokona M. Pikkuisen standardia pidemmät resorit, että varmasti peittävät vaipan vielä kesälläkin.

1508860.jpg

1508866.jpg

Ja kyseessä siis pöksyt, joiden suunnittelussa myös (mahdollisen) käyttäjän isukki on saanut lykättyä sormensa peliin. ;-D Nämä alettiin ideoimaan vähän aikaisempien piraattiFerrareiden ideasta ja saatiimpahan vähän formula-aihetta ilman teoston alaista maailmaakin. =D Kiitos hienosta suunnitelmasta!

Ja se minun kiire - tänään esim. aamulla imuroin, luutusin, pesin vaippakoneellisen ja puurotin kolme lapsistani. Sitten SOSIAALISTA ELÄMÄÄ naapurin kanssa. Hypistelimme mm. hänen tekemiään hahtuvahousuja... (eli sosiaalisen elämän ja harrastustoimintansa voi tosiaan yhdistää hyvinkin näppärästi) Syötiin me kyllä sitten vähän jätskiäkin. Mutta naapuri on kyllä aika elävä todiste siitä, että tähän hommaan oikeasti hurahtaa hieman silleen pelottavasti. Hän pläräili minun aiempia hahmotelmiani, kun etsi aihetta kaksiin ekoihin itse tekemiinsä pöksylöihin. Ja totesi, että nyt ymmärtää, miksi näitä pitäisi tehdä niin kauhean monta (kun siis yksiin housuihin ei kovin montaa aihetta mahdu). Ja hahaa! Hän on saanut tämän taudin ihan aidon täysillä (anteeksi anteeksi anteeksi tartutus!!!!!). Sen todistaa tekstiviesti joka oli illalla putkahtanut kännykkään. Meni jotenkin näin

"Tiirailin tuossa naapurin pyykkinarulta kiikareilla yhtä lakanan prinsessakuvaa."

Voiko kiikarit vähentää verotuksessa?

Oikeasti maailman näkee ihan eri silmin, kun harrastaa hulluna hahtuvien väkertämistä. Oikeasti. Ja kameran känny on ihan älyhyvä keksintö. Äitinä olen ollut tässä uskossa jo jonkun aikaa, mutta nyt hahtuvanvärkkääjänä olen asiasta vallan vakuuttunut.

Vierailun jälkeen sitten tainnutin pikkuväkeni ja - tadaa - piikittelin kaikenmaailman Formuloita ja sen sellaisia. Ihan rauhassa ja hiljaisuudessa. Amböliivibölin ihanaa ja mieltä virkistävää touhua.

Kun se pikkuväki heräsi, kiiruhdettiin syönnin jälkeen Oulunsalotalolle Hellämieliseni tanssiesityksen kenraaliharkkoihin. Heidän ryhmänsä on törmäilyautoja. He olivat aika vauhdikkaita salin ulkopuolella - huomenna vasta näen salin sisällä törmäilyä.

Ja koska meillä on auto (Yrittäjä on juuri saapunut Oulun juna-asemalle Tampereen junasta), suunnattiin ystäväperheeseen kyläilemään. Oli hauskaa - varmaan melkein vuosi edellisestä kerrasta.

Ja sitten kotiin kipinkapin saattamaan Ruutuliput loppuun ja kameran kanssa heilumaan. Nyt pitäisi sitten kiiruhtaa siivoamaan keittiö, ettei Yrittäjälle tulisi kuva, että täällä vain Rouva istuskelee päivän koneen ääressä ja piereskelee.