Ensin laitan näytille M-kokoiset tilauspöksyliinit. Näitä odotellessa pienen vaippapöksyn äiti huusi myös S-kokoiset Saimaan norppaset. =) Eli jos Delfiinit kelpuutetaan, niin pääsevät tuttuun seuraan. Aina jotenkin helpompi luopua toisista, kun tietää etteivät ole yksin.

1241780060_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

**********************

 

Tänään oli tosiaan jänskä ylläri postilaatikossa. Ei, se ei ollut ilmoitus kotimaisista Briteistä tilaamistani hahtuvakiekoista. Noista tosiaan vallan innostuin kuin google minulle ne löysi ja tilasin (ja maksoin) samontein. Puoli tuntia kun olin innoissani hehkuttanut asialla, palasin sinne googleen ja selasin pari sen ojentamaa linkkiä alemmas. Kyseistä hahtuvaa olisi saanut myös Suomesta. Ja sen verta nolottaa tuo lapsekas toilailu (taas), että en etes sitä tänne nytkään kirjoittanut.

Mutta tosiaan, tuota ilmoituslappua odottelen edelleen. Sen sijaan tänään lootasta löytyi hyvin tutun näköinen kirjekuori. Ensin olin hetken hämilläni. Sitten aloin mielessäni jupisten syytellä Itellaa. Lähettäneet kirjeen lähettäjän osoitteeseen. Sitten tutkailin tarkemmin ja totesin, että kappas, lähettäjä on laittanut oman osoitteensa myös lähetysosoitteeksi. Nerokasta. Sain äitienpäiväkortin, vaikken ikuna olisi uskonut.

Täytyy varmaan ottaa kuva todisteeksi. Muuten oma äiti luulee, että keksin tällaisen nerokkaan tarinan, koska unohdin lähettää kortin. MINÄ OIKEASTI MUISTIN JA JOPA TARPEEKSI AJOISSA.

Kyllä. Aion nukkua valtaisia univelkojani viikonloppuna taas vähän vähemmälle. Yrittäjä ei suinkaan viikolla helpottanut tätä univajettani. Ilmoitti tiistaina lähtevänsä keskiviikkona yöksi Lahteen. Piti etukäteen jännittää ja sitten tietty oikeaankin aikaan. Koska tietenkin joko Mr Elg/hullu rattijuoppo/muuten vaan joku kolhii rakkaani ekologista Citymaasturia. Tai sitten Yrittäjä päättää käyttää pitkän matkan hyväksi ja nukkua omia univelkojaan pois siinä ajaessaan.

Univeloista ja miestälie johtuen olen ollut vähän takakireä. Siis ihan fyysisesti. Selkä on ihan jumi ja niskoja myöten tietty. Eilen sitten piiiiiiitkästä aikaa tervehdin aurinkoa ja oi kun oli nuorekkaan vetreä olo koko eilisen. Tänään en ehtinyt (Hellämieliseni kerhokuskailua) ja eiliset tervehdykset kolottaa nyt lihaksissa (tämä siis tervettä ja toivottua kolotusta) ja takakireys yrittää iskeä päälle takaisin.  Huomenna aurinkoiseni - huomenna taas tervehdin!