Vietettiin Vanhemman Rinsessani 11-vuotissynttäreitä. Sellaisia enempi aikuisversioita, että paineet siisteyden tasosta (katastrofaalinen) ja tarjoilun laadukkuudesta oli aikasta korkea. Minä oireilen sitten ajattelemalla ja ressaamalla asiaa (sohvan pohjalla) viikkotolkulla ja karjumalla ja riehumalla ympäriinsä natsimammana viimeiset 24h. En poikennut tavoistani tälläkään kertaa, paitsi että lisukkeena oli muutama veikeä raskaushormooni. Tiedoksenne, että kukaan ei osaa leipoa oikein, eikä siivota oikein. Ja sekös vasta on kauheaa. Jännä että kuitenkin leivonnaiset oli herkullisia, koti siisti ja ruoka hyvää, vaikken minä jälkeenpäin ajateltuna tehnyt muuta kuin huutanut hienolla asenteella. Ja kohta on joulu. Jee. Kaikki uusiksi.

Nyt voin laittaa myös kuvaset yksistä mittojen mukaan värkätyistä pitkälahkeisista. Tosin lanka ei ihan totellut, ja noista tuli monta senttiä leveämmät kuin pitikään...

2162421.jpg

2162422.jpg

Aihe oli kutkuttava. Ekaksikin siksi, että tykkään noista possuleista ihan kauheasti. Ja toisekseen siksi, että kun kummipoikani pikkuveljen vanhemmat (;-D) päätyivät lopulta tuohon aiheeseen, niin hiljaa sähköpostin toisessa päässä hiroskelin käsiäni yhteen ja kjähjkäh-jätin. Nimittäin kun minulla ei ole aikomustakaan ottaa ikuna mitään kylmää käshiä läheisille tekemistäni pökistä - ne on AINA lahjoja - niin nytpäs järkkäsivät itse sellaisen syyn kieltäytyä siitä kylmästä käshistä että JES. Kun eihän noita possuparkoja saa luvatta kaupalliseen tarkoitukseen käyttää. =D Monen monta kiemuraa kyllä tuo kummipoikani pikkuveljen äiti yritti pyöritellä, mutta se on voivoi. Minä vaan nyt en voi näistä rahaa ottaa. Ja TOIVOTTAVASTI siellä nyt oikeasti ymmärrettiin, että näistä ei sitten jäädä minkäännäköiseen kiitollisuudenvelkaan. Sitä en halua! Vaan teette minut kuulkaas iloiseksi, kun sain tällaiset teille tehdä. =)) *täsmäsuuntaa kolme viimeisintä lausetta*

Tosin, tullessaan toivat kyllä lahjukseksi äärettömän herkullisen suklaarasian (tosin tuohan on tietty Tattisille) ja sitten vielä kokonaisen kiekon liukuvärjättyä harmaata Pirtsukan hahtuvaa... Niin ja itse tunteella työstetyn joulukakun, joka pääsee jouluaattona kunniapaikalle kahvi (tee) pöytään. Että oravannahat vaan viuhui.

 

Nyt minulla siis on 11-vuotias tyttö. <3 Ja niin kaunis ja ihanainen tapaus. Eikä oikeasti voi olla vielä yhtätoista, mutta silti. Vielä ehtii ennen tattisia muuttaa MiNäää ikäänsä, muten pysyy ikäkasautuma nyt tällaisena. Ainiin, Yrittäjäkin vanhenee vähän, mutta sitähän se tekee muutenkin koko ajan. =D Raasu, harmaahapsinen perheen isukki. Onneksi sillä on tällainen älynuorekas vaimo.