Sen kunniaksi ekana S-kokoisten tilauspöksyliinien peppupuoli. Edessä möllistelee sitten kotitilan lehmä ruiskaunokki suussaan.

1240856609_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1240856647_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

************************

 

Että sitä jotkut ihmiset osaa ottaa kummista jutuista ressiä. Siis ykskin tyyppi on kokenut viikonlopun olevansa luuseri, kun ei ole tarttunut kertaakaan hahtuvapöksypuikkoihin. Tuo kyseinen tyyppi sen sijaan kävi kaksilla syndeillä ja pesi ja laitteli (melkein loppuun) viisi koneellista lastensa talvikampetta. Eikä muuten löytynyt kuin kahdeksat parittomat hanskat. Siinäpä yhdistelevät ensitalvena. Villasukat ei ole parittomina etes ongelma, joten niitä paripuutteellisia se luuserifiilisläinen ei etes laske.

Ja sit yks joka kävi kaksilla syndeillä ja on niiin karppi kuin olla voi, mutusteli kaikkee herkkua oikein onnellisena. Hän ei vaan katsokaas halunnut olla hankala vieras. Ei muuten ois. Nii.

Pöljä kirjoittaa tuolleen. Joten. Tattisten alkuraskaudessa kahvi jäi (taas). Ja en sitten aloittanut herrojen poistuttua olleskaan uudelleen. Mutta puolen vuoden tauon jälkeen hörppäsin lauantain symppäreillä sitäkin. Eli minoon aivan hunningolla? Juon myrkkyä, syön mässyä, enkä etes hoida asiallisia hommia. Ihan kuin teininä.

No. Nyt olen kunnostautunut ja alan kiriä viikonlopun kapinointia kiinni.

Arvatkaas muuten mitä? Hellämieliseni rakastaa minua. Kävi juuri muutenvaan kertomassa. *nyyhkii onnellisena* Jestas että minä olen saanut ihanan lapsosen. (kertaa neljä, mutta just nyt tuo tapaus taas loisti)

Niin ja rakkaudesta vielä!! Minun vieras mies kävi tänään, mutta dääm. Jäätiin kii. Oli unohtanut sulkea pellin. Siis kerta vuodessa vieraileva nokikolari(ni). Ja tietty kävi just kun MiNää nukkui ja Hellämieliseni oli kaukana kujan päässä. Kotona olleet Vanhempi Rinsessani ja HippHoppari ei saaneet mitään tuosta hommasta irti. Äitille kauheen harmi. Minusta olisi kiva kun lapsista olisi jännää. Siksi on kiva, kun on pienempiäkin versioita. Heistä moni sellainen juttu on jännä, jonka äitin mielestä pitääkin olla. Nuo isommat on jo vähän rikki tuon asian suhteen.

Onneksi oli PöRRö kotonaan uuninpangolla. HippHoppari oli saanut hyvä naurut, kun tuo herkkis syöksyi sydän kurkussa poikamiesluukustaan alas. Hänestä oli kummallista ja jännää, kun piipusta kuului kummia ääniä. Melkein voisin väittää, että tuo kissa uskoo kummituksiin. Ainakin nyt.

Taimitiedotus vielä nopeesti. Kaikki edelleen kituu elossa. Milloinhan ne kuolee?? On tämä niin jänskää!