Pupu-justiinakin laittoi talviturkin päälleen tähän poseeraukseen.

1260203540_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kokona M ja toivottavasti hänet kelpuutetaan tilausperheeseensä.

1248688898_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pinkki pulkka luistaa kuulkaas oikein hienosti. Eilen testattiin pitkä pätkä ja tänään sitten (pakosta) lisää. On se vaan niin paras.

Ja on se vaan niin kiva katsoa aamulla ennen seiskaa ulos ja todeta, että

SIELLÄHÄN ON IHAN MELKEIN NIINKUIN VALOISAA!?

Voi älkää rakkaat lumihiutaleet nyt vain sulako ennen joulua.

1248688898_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hellämieliseni esiintyy huomenna Oulunsalotalolla klo 18.00. Hän on taisteluninjarobotti. (pukeutukaa joko mustaan, tummansiniseen tai -harmaaseen. päähän pipo tai kypärämyssy) Tänän käytiin kenraaleissa ja erityisesti tuota esitystä varten ostetut meille aika vierassävyiset vaatteet jäivät tietty Yrittäjän autoon. Yrittäjä oli visusti yrittelemässä, kun meidän olisi jo pitänyt kiitää kenraaleihin. Lähdettiin sitten jupisten treenaamaan ilman esitysasua. Hyvä niin. Minun pikku taisteluninjarobotti sai köniinsä kesken vauhdikkaan tanssitreenin. Ja nenästä tuli ainakin 3 litraa verta. Siinä olisi Meemeli pessyt innoissaan illalla taisteluninjarobottinsa asua huomiseksi. Hellämieliseni itsekin kyllä sanoi pukua tuskaisena etsiessäni, ettei sitä vielä tänään tartte (kaikilla muilla kyllä oli). Mutta minun oma/omat avustajani ovat ilmeisesti vakuuttuneet, ettei Meemeli kuuntele kun kerrotaan. Tässä joku aika sitten päätin viedä yhden huutispipon lootaan samalla kun kiikutan Hellämielistäni liikkariin. Tuolloin jo mielessä kävi, että pakkaa se minigrippiin. Tuumasin vain tuolle äänelleni, etten kehtaa parin euron huutiskohdetta alkaa askartelemaan.  Laitoin kuoren odottelemaan lähtöämme ja mietin vielä kiikuttavani sitä kädessäni. Mutta fiksummat tiesivät, että olisin k u m m i s k i n pakannut sen parempaan suojaan Hellämieliseni reppuun matkan ajaksi. Jälkeenpäin hoksasin tämän. Ja siis kirjeen unohdin kuitenkin jotenkin kummasti napata lähtiessä matkaan ja se reppu puolestansa, johon kirje siis olisi päätynyt jos olisi muistettu, ui ensimmäisessä KUNNON lätäkössä ja oli ihan läpimärkä. Että siinä on taas varjeltu raasuMeemeliä, joka olisi ollut aivan tuskainen, kun olisi pitänyt ilmoittaa, että nyt se odottamanne pipo on aika järkyssä kunnossa, perutaanko vai yritänkö pestä...?

Koki tuo lapsoseni tänään toisenkin shokkitilan (tuo nenäverenvuoto tosin ei aiheuttanut itkushokkeja, pelkkää verenvuotoa vain paljon). Kävi eskarin jälkeen touhuamassa ulkona ihanassa lumessa ja tuli sitten itkien takaisin. Olivat kamun kanssa kekanneet laittaa lunta hänen hanskoihinsa ja se tunne ei sitten hetken päästä ollutkaan ihan kiva. Omien itkun seasta ulos saamien sanojen mukaan

"Kädet tuntuu ihan oudoilta!!"

"Satttuuuuuuuuuuuu!!!"

"Jne!!!!!!!!"

Kädet oli jo vähän turvoksissa, tulipunaiset (onneksi!!) ja jääkylmät. Ohjasin käsiensä kuolioon menemistä pelkäävän lapsoseni juuri lämmittämäni takan eteen ja syötin liukuhihnalta Arnicaa. Arnica ja jumppaliikkeet auttoi. Eikä tartte amputoida yhtäkään sormea, mutta hanskat pysyy todennäköisesti tästä etiäpäin ulkona kädessä. Aina oppii jotain uutta.